Työelämä

Lääkäreiden sijoittuminen

Lääkäreistä noin puolet työskentelee sairaaloissa, noin 20 % terveyskeskuksissa ja noin 10 % yksityispuolella. Muita lääkärien sijoittumispaikkoja ovat työterveyshuolto (n. 6 %), opetus ja tutkimus (n. 5 %) ja muualla (n. 8 %). Sairaalalääkärit ovat yleensä erikoislääkäreitä tai parhaillaan erikoistumassa. Sairaalassa monen erikoisalan lääkärit toimivat usein tiiminä hoitaessaan potilaita. Terveyskeskuksessa potilaiden ongelmien kirjo on taas hyvin laaja ja terveyskeskuslääkärin haasteena on löytää potilaiden joukosta erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat. Työterveyshuollossa keskitytään sairauskäyntien lisäksi ehkäisevään toimintaan. Yksityispuolella työskentelee sekä yleislääkäreitä että erikoislääkäreitä. Varsinaisen lääkärintyön lisäksi lääkärit toimivat myös johtajina terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, asiantuntijoina järjestöissä, vakuutusyhtiöissä ja valtionhallinnossa.

Erikoistuminen

Valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi lääkäri voi erikoistua kapealle lääketieteen osaamisalueelle. Erikoisaloja on Suomessa tällä hetkellä 49. Erikoistumisopintoja voi suorittaa kaikissa Suomen viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa, ja erikoistuminen kestää 5—6 vuotta. Erikoistuminen suoritetaan työskentelemällä yliopistosairaalassa ja muissa sairaaloissa erikoistumisalalla ja sitä tukevilla aloilla. Koulutus sisältää lisäksi terveyskeskusjakson (9 kk) ja kurssimuotoisia teoriaopintoja sisältäen johtamiskoulutusta (80 h). Opintojen lopussa osallistutaan kirjalliseen erikoislääkäritenttiin. 2000-luvulla on eniten valmistunut lääkäreitä seuraaville erikoisaloille: anestesiologia ja tehohoito, geriatria, kardiologia, lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset, neurologia, ortopedia ja traumatologia, psykiatria, radiologia, silmätaudit, sisätaudit, työterveyshuolto, yleiskirurgia ja yleislääketiede.

Suomessa on noin 20 000 työikäistä lääkäriä, joista erikoislääkäreitä on 13 500. Suurin osa erikoistumattomista lääkäreistä on parhaillaan erikoistumassa. 95 % lääkäreistä erikoistuu jossain vaiheessa uraansa. Nykyisten koulutusmäärien perusteella on arvioitu, että tulevaisuudessa on pulaa psykiatreista, geriatreista ja naistentautien ja synnytyksien lääkäreistä. Tällä hetkellä on jo pula patologeista ja oikeuslääkäreistä.

Elinikäinen oppiminen

Aloittaessaan lääketieteellisessä opiskelija aloittaa lääketieteen opiskelun, joka jatkuu tutkintojen suorittamisenkin jälkeen. Lääketiede kehittyy koko ajan. Uutta tietoa ja uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä syntyy jatkuvasti teknologian nopean kehityksen ansiosta. Lääkärin on ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi seurattava jatkuvasti lääketieteellisiä julkaisuja ja osallistuttava jatko- ja täydennyskoulutukseen. Asia on koettu myös kansallisesti tärkeäksi, koska terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämis- ja kehittämisvelvoite on kirjattu lakiin (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 18 §). Lääkärien kohdalla velvoite tarkoittaa käytännössä 10 päivän vuosittaista täydennyskoulutusta, jonka työnantaja on velvollinen kustantamaan.

Palkkaus

Lääkärin työ on vaativaa työtä, joka tarjoaa tekijälleen hyvän ja varmana pidetyn toimeentulon. Julkisella puolella lääkärin palkka koostuu tyypillisesti peruspalkasta, siihen kuuluvista lisistä sekä toimenpide- ja päivystyspalkkioista. Lisien osuus kokonaispalkasta voi olla huomattavan suuri.

Vähimmäispalkat valtio- ja kuntatyönantajan palveluksessa työskenteleville lääkäreille määritellään työehtosopimuksissa, mutta useimmiten palkka on kuitenkin työehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkoja suurempi. Lääkärien peruspalkat ovat eri erikoisaloilla pääpiirteissään samat ja päivystysten määrällä on suurin vaikutus kokonaisansioihin. Yksityispuolella tulot muodostuvat potilaspalkkioista, jotka koostuvat käynti-, toimenpide- ja todistuspalkkioista. Monet julkisella puolella työskentelevät lääkärit hankkivat lisäansioita työskentelemällä myös yksityisellä puolella.

Lääkäreiden säännöllisen työajan keskiansioita €/kk

Sairaalassa työskentelevät lääkärit Keskipalkka
Johtava ylilääkäri, johtajalääkäri, tulosaluejohtaja 8 381
Ylilääkäri, osastonylilääkäri 6 890
Apulaisylilääkäri 6 243
Erikoislääkäri tai osastonlääkäri 5 419
Erikoistuva lääkäri 3 599
   
Terveyskeskuslääkärit  
Ylilääkäri, johtava lääkäri 7 493
Apulaisylilääkäri 6 893
Terveyskeskuslääkäri - erikoistunut 6 387
Terveyskeskuslääkäri - erikoistumaton 5 904
Eurolääkäri 4 778
   
Työterveyslääkärit (ei ammatinharjoittajat)  
Julkinen sektori 6 153
Yksityinen sektori 7 343
   
Valtion ja yliopistojen lääkärit  
Ylilääkärit 6 364
Professorit 6 229
Apulaisopettajat 3 908
Assistentit 3 520
Erikoislääkärit 6 781
Erikoistutkijat 4 386
Hallintolääkärit 5 916
Sotilaslääkärit 6 220
Tutkijakoulutettavat 2 308
Tutkijat 3 822
Tutkimuksen johto 5 733
Muut 6 020
   
Lähteet:  
Suomen Lääkäriliiton työmarkkinatutkimus, maaliskuu 2011  
Tilastokeskus,  Valtion kuukausipalkat ammateittain vuonna 2011