Valintakriteereitä ei ole julkaistu vielä virallisesti tätä kirjoitettaessa, mutta todennäköisesti ne tulevat olemaan samat kuin viime vuonna: kemian, fysiikan ja biologian pakolliset ja syventävät kurssit.
| Oppiaine | Pakollisten ja syventävien kurssien lukumäärä |
| Biologia | 5 |
| Kemia | 5 |
| Fysiikka | 8 |
Millä muulla tavoin hakija voi valmistautua valintakokeeseen kuin pänttäämällä lukiokursseja? Vuoden 2013 pääsykokeessa oli ainakin kolme kaavaa suoraan Galenoksesta (=valintakoekirja ennen vuotta 2012). Itse Galenoksen aikoinani lukeneena voin suositella sitä lämpimästi jokaiselle lääkikseen hakevalle. Se on n. 600 sivun tuhti pakkaus kemiaa, fysiikkaa, biologiaa ja ihmisen fysiologiaa. Lukiokurssit sisältävät perustiedot asioista, mutta esimerkiksi nyt syksyllä jo useampaa kertaa hakevien kannattaisi lukea ehdottomasti Galenos ainakin kertaalleen. Galenos antaa erilaista näkökulmaa lukion kursseihin verrattuna, ja lukemalla voi syventää omia tietojaan.
Valintakoe on selvästi muuttunut soveltavampaan suuntaan ja ainakin aineistotehtävät ja monivalintakysymykset ovat tulleet jäädäkseen. Aineistotehtäviä puoltaa niiden kyky mitata tiedon soveltamista, joka on lääkärin ammatissa olennainen osa. Monivalintakysymyksiä on taas niin mukavan helppo korjata (voitte kuvitella, millainen urakka on korjata yli 1000 ihmisen koevastauksia).
Vuoden 2013 kokeessa eräässä fysiikan tehtävässä piti sovittaa suora pistejoukon perusteella, mikä oli yllättävä tehtävä, koska keväällä 2012 oli kiellettyä ottaa viivainta mukaan koetilanteeseen ainakin Helsingissä. Uskoisin piirtotehtävien jatkuvan fysiikan osalta, koska tällöin kokeeseen saadaan monipuolisempia tehtäviä. Matematiikkaakin voidaan jossain vaiheessa upottaa tehtäviin – esimerkiksi viime keväänä täytyi laskea raja-arvoja. Prosenttilaskutkin ovat yksi helppo keino lisätä vaikeusastetta yhdellä pykälällä: ei kysytäkään suureen X arvoa tilanteessa b, vaan kysytään, kuinka monta prosenttia suureen X arvo muuttui verrattuna tilanteeseen a.
Tulevaisuudessa esimerkiksi yhdenmuotoisten kappaleiden hoksaaminen tehtävästä tai monimutkaisemmat verrannot voivat helposti tulla kyseeseen fysiikan tehtävissä. Vaikka matematiikkaa ei erikseen mainita valintakoekriteereissä, tarvitaan sen riittävää hallintaa. Jos aikoo pärjätä fysiikan ja kemian tehtävissä, pitäisi lyhyen matematiikan kurssien tiedot ja taidot olla hallussa. Pitkän matematiikan oppimäärän hallintaa ei mielestäni hakijoilta voida mitenkään olettaa.
Jussi Tuomi
5. vuoden lääketieteen opiskelija ja fysiikan opettaja
